Pihkan pentusuunnitelmat julki

Olen odottanut sijoitusnarttuni Pihlajamäen Raunikin juoksun alkamista maaliskuun alusta alkaen. Ajattelin, että juoksu tulee maalis-huhtikuun vaihteeseen, mutta Pihka panttasi aloittamista ihan huhtikuun loppuun saakka.

Pihka ja hienot korvakarvat

Pihkan faktat

Pihka elelee helppona kotikoirana Sodankylän Sattasessa. Usein on puhuttu, että pitää olla hyvä syy pennuttaa narttu. Minulla on hyvin itsekkäät syyt tässä pentuprojektissa. Haluan itselleni Joikun lapsenlapsenlapsen eli yksi pennuista olisi jäämässä minulle kotiin.

Pihkalla ei ole mitään näyttöä muusta kuin hyvästä terveydestä. Sen kanssa ei ole harrastettu mitään erityistä vaan se on ollut mukana ihan arkisissa askareissa kuten marjaretkillä ja poroaitojen korjauksessa. Mönkijän päälle sitä on opetettu mutta moottorikelkasta se ei pidä. Helpon ja pehmeän koiran "ongelma" on se, että se kasvaa yhteiskuntakelpoiseksi ilman suurempaa vaivannäköä eikä siltä tarvitse vaatia hirveästi. Tämä näkyi minusta luonnetestissä oikein hyvin. Eihän se voinut uskoa yhdenkään ihmisen tekevän pahaa, vaan emännän vierellä voi tepsutella vaikka kalliolta alas. 😊 Pihka on ollut minulla hoidossa useat kerrat ja uskon, että sillä olisi ollut energiaa myös jonkinlaiseksi harrastuskoiraksi. Se on yllättävän koirasosiaalinen lapinporokoiraksi ja se saa minun mummokoiratkin leikkimään kanssaan. Sitä voi pitää irti eikä se etsi riistaa, mutta voi kyllä pinkaista linnun, jäniksen tai poron perään, mikäli lähtevät liikkeelle kuonon edestä. Sen vähän, mitä Pihka on ollut porojen kanssa tekemisissä, niin se on saanut hyvää palautetta tekemisestään.

Pihlajamäen Raunikki

Minun mielestä Pihkan huonoin puoli on se liiallinen pehmeys. Pihka tykkääkin kellahtaa helposti selälleen maharapsutusten toivossa. Suunnattomasti ihmettelin, ettei se tehnyt sitä luonnetestituomareiden edessä. Toinen huono puoli käytön kannalta on Pihkan pitkät tassukarvat, joihin lumi tahtoo tarttua lenkkeillessä. Pitkästä karvasta ei muuten ole haittaa ja Pihka tarkeneekin hyvin olla työpäivien ajan häkissä talvipakkasillakin.

Pihkan terveystulokset ja luonnetestin osa-alueet löytyvät KoiraNetistä. Vanhempien perusteella se on terve prcd-PRA:sta (etenevä verkkokalvon surkastuma). Lisäksi Pihkalle on tehty geenitestit Pompenin (etenevä glykogeeniaineenvaihdunnan sairaus) ja DM:n (etenevä selkäydinrappeuma) osalta, joista se on terve. Kuten hyvin on tiedossa Pujotan Alaskan Miinan kohdalta, niin on olemassa se toinenkin PRA, johon geenitestiä ei vielä ole. Toivottavasti tämä asia korjaantuu pian!

Pihka Rovaniemen näyttelyssä 2018

Sulhasehdokas

Tärppipäiviksi on sovittu treffit vanhan herrasmiehen, Oulan kanssa. Oula on oikein iloinen ja avoin uros eikä ikä näy vielä edes kuonon harmautena. Olin todella positiivisesti yllättynyt uroksen ulkonäöstä ja luonteesta, kun käytiin Pihkan kanssa hellua aikaisemmin tapaamassa.

Oula ja Oulan porotarha

Mikäli astutus onnistuu, niin kerron lisää uroksesta ja urosvalinnasta, mikä ei todellakaan ollut helppo tehtävä. Yhdistelmä on saanut Lappalaiskoirien jalostustoimikunnan suosituksen. 

Renne, 2 vuotias komistus

Pujotan kennelin sijoitusuros, Renne, täytti 22.4. kaksi vuotta. Renne, eli tuttavallisemmin Kamu, tuli minun omistukseen ilman suurempia suunnitelmia ja ihan pelkän tunteen perusteella. Onneksi löysin pennulle huipun sijoituskodin Kittilästä eikä heräteostosta ole tarvinnut katua. 😊

Kamu, iloinen pentu 

Kamun emä on rotuunotettu Riitu, johon olen tutustunut jo pentulaatikossa. Riitu on tyypiltään erinomainen, vankkaluustoinen narttu, jota olen saanut käyttää muutaman kerran näyttelyssä. Riitu on vieraille hiukan pidättyväinen ja oma emäntä onkin sille kaikki kaikessa. Vanhemmalla iällä siitä on tullut omistajalleen luottokaveri porotöihin. Riitun emä on minun "kummikoira", Jalakapojan Niehku, johon olen myös tutustunut ihan pienenä. Itseasiassa olin avustamassa Jalakapojan kennelin Leilaa, kun Niehkua ja muita N-pentuja laitettiin alulle. Riitun isä on Norjasta Käsivarteen työkoiraksi tuotu Zebu. Zebu oli kehuttu porokoira. Zebulla on Suomessa ainakin yksi rotuunotettu pentu toisen nartun kanssa.

Kamun isä on komea Suopunkitytön Tupla-Majuri. Majuri on voittanut Porokoirakerhon paimennuskisan 2017 ja muinakin vuosina on tullut hyviä sijoituksia. Majuri on Sallassa poro- ja lammastilan koirana. Olen nähnyt Majurin muutamia kertoja näyttelykehässä. Siellä sen iloinen hännänheilutus on tehnyt minuun vaikutuksen. Myös Majurin suku on minulle tuttua ja olen tavannut useat sukutaulun koirat henkilökohtaisesti. Valitettavasti Majurilla todettiin kaihi vuosi pentueen syntymän jälkeen.

Kamun komeat vanhemmat, Majuri ja Riitu

Tiina on harrastellut Kamun kanssa kaikenlaista paimennuksesta ja näyttelyistä ihan metsästykseen ja kalastukseen saakka. Koira itse ei kalasta, mutta on siihen hyvä seuralainen. 😉 Kamu on innokas paimen ja Tiina joutuukin tekemään paljon töitä, että löydettäisiin myös jarrut. Nyt annetaan Kamun rauhassa aikuistua ja suunnitellaan seuraavia näyttelyitä vähän myöhemmin. Tulevaisuuteen voisi miettiä luonnetestiäkin. Alla Kamun arvostelut muutamasta käydystä näyttelystä. 

Kemijärvi 24.3.2018, Tuula Pratt

"Riittävä rintakheän pituus, oikea pään kiila, alaskiinnittyneet hieman pehmeät korvat. Hyvä kaula, riittävät kulmaukset. Erinom. selkälinja, hyvä hännänkiinnitys. Ahtaat takaliikkeet ja kaikenk liikunta saisi olla voimakkaampaa ja ulottuvampaa, pehmeä turkki." Jun EH1

Rovaniemi 4.8.2018, Kirsi Honkanen
"Hyvän kokoinen, kompakti uros, vaikuttava sukupuolileima. Kookkaat haja-asentoiset korvat, voimakaspiirteinen pää, erinomainen kaula ja ylälinja. Ajoittain korkea asentoinen häntä, erittäin hyvä eturinta, sopivan täyteläinen runko, erinomainen raajaluusto, hyvät kulmaukset, takaraajoissa ulkokierteisyyttä. Liikkuu hyvin sivulta katsoen, vielä kapeasti takaa, kaunis karvapeite, miellyttävä kehäkäytös." Jun EH1

Pello 2.3.2019, Tuula Savolainen
"1v10kk, koon ylärajalla. Antaa ilmavan vaikutelman vielä. Vahva pää, hieman alas asettuneet korvat, jotka voisivat olla pienemmät. Hyvä etuosa ja raajaluusto. Hieman kapea lantio ja liikkeessä korkealla kannettu häntä. Kapeat takaliikkeet, tasaisemmat sivusta" Nuo H

Kamun poseeraus Pellon näyttelyn jälkeen

Zebun tuntemattomien sukujuurien vuoksi, Kamu tullaan luustokuvaamaan ja geenitestaamaan useammasta perinnöllisestä sairaudesta ennen kuin sitä tarjotaan jalostukseen. Myös Majuri-isän kaihi asettaa rajoituksia jalostukseen. Silmät Kamulta on jo tarkattu kerran (mutta ei viimeisen kerra) ja niistä löytyi vaaraton PPM, mikä ei estä jalostuskäyttöä. Minulla tekisi mieli teettää siitä myös MyDog geenikartoitus, mistä näkisi, että poikkeaako se geeneiltään porokoirien valtalinjasta. Kamulla on kaksi veljeä, joista toinen asuu Ruotsissa ja toinen kotikoirana Angelissa.