sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Hakuilua ja näytelmiä

Edellisessä päivityksestä sai kuvan, että me ollaan vedetty lonkkaa koko syksy. No eihän se ihan näin ole ollut. Pennan kanssa ollaan aloitettu jälleen hakuhommat aktiivisessa porukassa. Syksyllä ehdittiin ottaa muutamat hakuilut sulan maan aikana mutta sen jälkeen onkin treenit menneet enempi ja vähempi lumessa rämpiessä ja pimeässä hortoillessa. Pelastushaku on kyllä Pennan mieleen. Juoksujen aikaan huomasi, että mielenkiinto ei ollut ihan huipussaan, mutta kun vaihdoin herkut astetta parempaan kissanruokaan, niin johan alkoi kiinnostus taas herätä. Treeniporukka alkoi puhua jo ensi kesänä hakukokeisiin osallistumisesta, mutta jos pennutussuunnitelmat onnistuvat, niin sittenpä meillä on kaikki kisailut jäissä jonkin aikaa. Tammikuun pakkasten takia treenit ovat peruuntuneet muutamalta viikolta, mutta eiköhän tässä pian päästä metsään, kunhan Siperiasta puhaltavat tuulet kääntyvät toiseen suuntaan.

Pakkasessa on hyvä puoli se, että muita lenkkeilijöitä näkyy harvakseltaan. Tässä muutama kuva -23 asteen pakkasesta, mikä ei tuntunut enää miltään, kun kovimmillaan mittari näytti -40 astetta.

Penna kaamoksen hämärässä
Lumiset puut ovat hienoja tähän aikaan vuodesta
Kylmää mutta kaunista
Läheisyys lämmittää <3

Pujotan Petronella on käväissyt jälleen näyttelykehässä. Perinteisessä Kajaanin KV-näyttelyssä lapinporokoirat arvosteli uusi tuomarituttavuus Riitta Niemelä. Nellan arvostelu oli seuraavanlainen: 

"Erittäin hyvän tyyppinen, melko pitkärunkoinen narttu, jolle toivoisin hieman lisää raajakorkeutta. Feminiininen pää, hieman leveä kallo-osa. Hyvä kuono, leveälle kiinnittyneet korvat, kaunis kaula ja ylälinja. Sopiva luuston vahvuus, hyvin kulmautunut edestä ja takaa. Hyvä karvan laatu mutta ei parhaassa turkissa tänään. Ulottuvat liikkeet mutta antaa matalaraajaisen vaikutelman. Miellyttävä käytös." Jun H

Mukavasta arvostelusta huolimatta tuloksena oli H eli hyvä. Aikaisemmin Nella on saanut arvosteluksi erinomaista ja erittäin hyvää. Tällä kertaa tyyppi ei vain miellyttänyt tuomaria. Kennel Mintlinesin Riikka oli napannut Nellastakin muutaman kuvan. Kiitos! Tsemppiä Kirsille ja Nepulle seuraaviin koitoksiin. Ainakin minusta se näyttää oikein hienolta porokoiralta. :) 



3 kommenttia:

  1. H oli tosin ihan osuva arvio valeraskasturvonneesta ja karvattomasta otuksesta, jota ei kiinnostanut mikään näyttelytouhu. Alakuvassa näkyy, miten vain tuijotti minua kehän laidalle: "Eikö tämä jo oikeasti riitä?" ;)
    Koira pääasiassa nukkui noin kuukauden (valeraskaus), ja nyt, hormonien palattua normaalille tasolle, virtaa riittää. Akut on ladattu täyteen touhua =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei se minusta näytä turvonneelta, eihän sillä edes tissit roiku kuten emälläään tällä hetkellä. Ehkä se valeraskaus näkyy niissä leveälle kiinnittyneissä "mielialakorvissa". ;) Arvostelun mukaan pahin vika on se matalaraajaisuus, joka on alentanut arvostelua. Mitä luin muiden Kajaanin arvosteluita, niin aika moni on ollut huonossa karvassa.
      Mukava kuulla, että vauvahommat ovat taas hetkeksi unohdettu. Semmosta se on näiden tyttöjen kanssa!

      Poista
  2. Nellahan söi Galastoppi-kuurin pari vkoa (>doping-varoaika) ennen näyttelyä, joten siksi tissit eivät roikkuneet, eikä mahakarvat olleet maidossa ;) Oli se oikeasti vähän löysänoloinen, mutta onneksi ohimenevästi. Lisäksi esiintymisessä oli parannettavaa, koska koiraa ei vain kiinnostanut mikään muu kuin ne pennut. Järkevä omistaja olisi jättänyt pois näyttelystä, mutta näin sitä kokemuksesta oppii.
    Viime sunnuntain agitreeneissä ero entiseen oli sitten tosi iso: koira suorastaan lensi verrattuna siihen, mitä se oli valeraskauden aikana. Tosin jos tyyppi on "laturissa" kuukauden, niin kyllähän se jossain näkyy =D
    Kiva saada oma koira takaisin sen laiskiaisen tilalle. Vaikka onhan se Neppu ihan ihana, oli se sitten missä hormonimyrskyssä tai millainen matalajalka tahansa :)

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.