Mustin luona hellustamassa

Viime torstaina eli 19.5. tuli äkkilähtö Mustin luo hellustamaan. Kaikki ei kuitenkaan mennyt kuten Strömsöössä ja hyvästä yrityksestä huolimatta pariskunta ei jäänyt nalkkiin. En sitten tiiä, oltiinko myöhässä, aikaisessa vai missä oli vika. Pennasta otettiin progesteronitesti maanantaina ja arvo oli 3,2. Päädyttiin siihen, että otetaan toinen testi keskiviikkona, että tiedettäisiin paremmin astutusajankohta. Olihan meillä kuitenkin hellustelumatkaa 400km yhteen suuntaan. Torstaina tuli tulos ja kaikkien hämmästykseksi se oli jo 12,4. Odotettiin, että se olisi vasta 7-8.  Viime pennutuksella Penna astuttiin 16 juoksupäivä ja nyt oli menossa vasta 13 päivä, mutta hormoonitasot näyttivät, että paras aika alkoi kohta olla jo ohi. Nakkasin koirat samantien autoon ja lähdettiin ajamaan kohti etelää.

Maksniemessä oltiin viiden aikaan iltapäivällä ja ei muuta, kun pariskunta tutustumaan toisiinsa. Musti oli heti kiinnostunut Pennasta ja Penna kyllä tarjosi itseään auliisti tälle komealle urokselle. Yritystä oli monen tunnin ajan, välillä tosin koirat otettiin erilleen lepäämään. Lopulta ilta alkoi hämärtyä ja totesin, että kyllä tässä oli nyt tässä eikä auta muuta kuin lähteä takaisin kotiin ilman nalkkiin jäämistä. Harmitus oli kyllä suuri niin minulla kuin Mustin kotiväellä ja kasvattajallakin. Ainahan hedelmöittymiseen ei tarvita nalkkia, joten pieni mahdollisuus pentuihin kuitenki on. Ennen juhannusta Penneli ultrataan ja sitten tiedetään paremmin.

Astutusreissulla satoi koko ajan vettä, joten kuvat jäivät ottamatta. Täytyy sanoa, että Musti oli kyllä komea ja se hurmasi minut täysin. Se oli tyypiltään just Pennalle sopiva ja heti heräsi ajatus, että ehkäpä samaa yhdistelmää yritetään vielä uudestaan, mikäli tämä juoksu ei tuota tulosta. Yhdistelmän tarkemmat tiedot löytyvät aikaisemmasta postauksesta täältä.

Nyt vain peukut pystyyn, että Pennan mahassa olisi kaikesta huolimatta pieniä porokoiran alkuja kasvamassa.

Pennasta mummo!

Helatorstaina syntyi Pujotan Petronellalle 5 narttua ja 2 urosta Tammelaan. Isänä pentueessa on kotikoiran virkaa lapsiperheessä hoitava Joiku. KoiraNetissä yhdistelmä näyttää tältä. Nellan synnytys oli mennyt oikein hyvin, mutta sen jälkeen on ollut isojakin ongelmia alkaneen kohtutulehduksen vuoksi. Pentueesta, emästä ja isästä voi lukea tarkemmin Nellan blogista. Kovasti tsemppiä Nellalle pentujen hoitoon ja emännälle pitkää pinnaa sitten, kun riiviölauma lähtee liikkeelle. :)

Jotenkin todella vaikea kuvitella, että Penna on jo mummo! Vasta ne Pujotan ensimmäiset oli pieniä pötkylöitä pentulaatikossa. Pennan omatkin pentusuunnitelmat etenevät koko ajan, sillä se aloitti juoksunsa viime lauantaina. Ensi maanantaina otetaan proget ja sitten tarkentuu, että koska lähdetään Mustin luo hellustamaan.

Meillä on aika hässäkkää ollut viime päivät. Sijoitusneiti, Pihka, tuli pariksi viikoksi hoitoon emäntänsä matkan vuoksi. Illat ovatkin menneet aika pitkälti metsissä juoksennellessa ja hiiriä pyytäen.

Ryhmä Rämä lähdössä metsälenkiltä kotia kohden.

Pentuprojekti 2016

Vihdoin on aika julkistaa Pujotan kennelin pentusuunnitelmat kesälle 2016. Ariel olisi tarkoitus astuttaa toukokuussa tulevaan juoksuun uroksella Hattivatin Sinbad. Yhdistelmällä on Lappalaiskoirien jalostustoimikunnan hyväksyntä.

Emä

Penna 2014 Taivalkosken näyttelyssä tukevasti valeraskaana

• Ariel, FI49429/10, pian 6-vuotias lapinporokoiranarttu
• silmät tarkastettu terveeksi 17.9.2015
• lonkat A/A ja kyynärät 0/0, polvet 0/0
• lonkkaindeksi 115 (maaliskuu 2016)
• vanhempien tulosten perusteella terve (a) prcd-PRA silmäsairaudesta. On kuitenkin olemassa toinenkin PRA:n muoto, johon ei ole vielä olemassa testiä.
• kilpirauhasarvot todettu normaaliksi maaliskuussa 2017
• luonnetestistä +95 pistettä sekä laukaisuvarma (+++), tarkemmat osa-aluepisteet löytyvät KoiraNetistä
• näyttelyistä 2 x PN4, 2 x SA sekä useita eri ja eh tuloksia
• Pennan kanssa harrastellaan hakua, agilityä, tottista sekä marjastusta ja sienestystä, Agilityssä olemme kilpailleet muutaman startin maxi1 luokassa.
• luonteeltaan erittäin ystävällinen, utelias, ahne ja iloinen narttu. Ei riistaviettiä.
• Pennalla on erinomainen rakenne mutta liikkeessä kippurassa kannettu häntä on alentanut näyttelyarvosteluja

Oma narttuni Ariel eli Penna on aina ollut perusterve porokoiranarttu. Haluaisin Pennalle vielä toisen pentueen sen mutkattoman luonteen ja terveyden vuoksi. Sen sisaruksista kukaan muu ei ole jatkanut sukua. Pennan Legenda-pennut eli Pujotan kennelin ensimmäsiet pennut ovat jo yli 2 vuotiaita ja osoittautuneet oikein mukaviksi koiriksi, jotka pärjäävät niin porotöissä, harrastuskoirina kuin ihan kotikoirinakin. Muutama pentu on terveystarkattu hyvin tuloksin. Pennan huonoiksi puoliksi voi sanoa vahvat valeraskaudet ja toisinaan olisin toivonut hiukan lisää toimintakykyä.

Isä

Hattivatin Sinbad, kuva www.lappalaiskoiragalleria.org

Hattivatin Sinbad, kuva www.lappalaiskoiragalleria.org

• Hattivatin Sinbad, FIN18762/08, reilu 8 vuotias lapinporokoirauros
• silmät tarkastettu terveeksi 15.10.2014, polvet 0/0
• ei lonkka- eikä kyynärkuvia
• vanhempien tulosten perusteella terve (a) prcd-PRA silmäsairaudesta. On kuitenkin olemassa toinenkin PRA:n muoto, johon ei ole vielä olemassa testiä.
• luonnetestistä +110 pistettä sekä laukaisuvarma (+++), tarkemmat osa-aluepisteet löytyvät KoiraNetistä.
• näyttelyistä useita eri, eh ja h tuloksia
• luonteeltaan ihmiselle ystävällinen, yhden isännän koira, joka tietää reviirinsä eikä suvaitse toisia uroksia omalle alueelleensa. Musti on emännän ja isännän kotikoira ja lenkkikaveri.
• jalostustarkastettu 2012 yleisarvosanalla erinomainen:
• koko: 51cm
• purenta: ok
• kaikki hampaat
• kivekset ok
• tyyppi: erinomainen
• mittasuhteet: oikeat
• sukupuolileima: selkeä
• pää: erinomainen
• ilme: erinomainen
• kallo: erinomainen
• kuono: erinomainen
• kirsu (pigmentti): hyvä
• otsapenger: erinomainen
• korvat: oikein kiinnittyneet, hyvän kokoiset, karvaiset
• silmät: oikean malliset, hiukan vaaleat
• luusto: erinomainen
• ylälinja: erinomainen
• alalinja: erinomainen
• rintakehä: erinomainen, täyteläinen, riittävän pitkä, erinomainen eturinta
• eturaajat: oikea-asentoiset, suorat
• eturaajojen kulmaukset: riittävät
• lanne: hyvä
• lantio: jyrkkä, hieman lyhyt
• takaraajat: oikea-asentoiset, suorat
• takaraajojen kulmaukset: niukat
• liikunta: tasapainoinen, lyhyt askel
• käpälät: tiiviit, erinomaiset
• häntä: oikein kiinnittynyt, suora
• karvapeite: erinomainen, tiheä, oikean laatuinen
• väri: musta vaalein ja valkoisin merkein
• yleiskunto: erinomainen, lihaksikas
• luonne: tottumuudesta huolimatta käsiteltävissä hyvin. Voimakas luonne.

• Yhdistelmä KoiraNetissä
• sukusiitosprosentti 4. polvessa 0,00% 
• sukusiitosprosentti 8. polvessa 1,83% 

Urosvalinnasta:

Hattivatin Sinbad eli Musti on minulle tuttu koira jo kasvattajan pentulaatikosta. Sukutaulultaan se ei ole mitenkään erikoinen, mutta sopii Pennan kanssa hyvin yhteen nostamatta sukusiitoskerrointa korkeaksi. Emän puolella on jälleen Tiggal Ruska-Malla toisessa sukupolvessa, kuten oli Pennan edelliselläkin sulhasella. Mustin isän emä on taas Tuulenkuun C-pentueesta, joka on vaikuttanut rodussa runsaasti. Hattivatin S-pentue itsessään ei ole lisääntynyt kuin ainoan nartun kautta yhdellä pentueella, vaikka ne ovat jo 8-vuotiaita. Nämä olisivat siis Mustin ensimmäiset pennut. Urosvalinnassani halusin välttää muutamia porokoirasuvuissa runsaasti vaikuttavia koiria, kuten Fjällfarmens Cammoa, joka on jo kertaalleen Pennan sukutaulussa. Lisäksi Pennan isän suvussa esiintyvä epilepsia loi omat rajoitteet uroksen valinnalle.

Vaikka Musti ei olekaan porotöissä oleva koira, on siinä paljon muuta hyvää. Toivon, että pariskunta täydentään toisiaan. Tällä kertaa hain ulkomuodollisesti Pennalle tiiviimpää ja jämäkämpää urosta, koska ensimmäisessä pentueessa oli melkein liiankin pitkiä selkiä. Toivoisin Mustin myös jättävän hieman pienempiä korvia ja hyvää karvaansa. Mustin heikko kohta on takapään rakenne, mutta Pennalla se taas on erinomainen. Pennan pehmeälle luonteelle kaipasin kovempaa urosta, jolta löytyisi hiukan enemmän toimintakykyä. Ainakin luonnetestituloksen perusteella tämä toteutuisi. Luonteessa tärkeimpänä asiana pidän kuitenkin ystävällisyyttä ihmisiä kohtaan. Uskon, että mahdollisista pennuista saisi varmasti hyvän kaverin myös porotöihin. Mustin veli toimii Muonion paliskunnassa porotöissä, mutta on valitettavasti kivesvikainen.

Jokaisessa yhdistelmässä on riskit. Niin myös tässäkin. Mustin emällä, Hattivatin Muusalla, todettiin HC eli kaihi 9 vuotiaana. Se ei haitannut koiraa missään elämän vaiheessa. Kaihia tuntuu löytyvän jokaisesta porokoirasuvusta, joten en näe sitä esteeksi yhdistelmän toteuttamisessa. Kivesvikaa löytyy Mustin puolelta, mutta minulla ei ole tiedossa, että Pennan puolella sitä olisi. Mustin lonkkia ei tosiaan ole kuvattu, mutta Pennan erittäin hyvän ja korkean lonkkaindeksin vuoksi uskallan kuvaamatontakin urosta käyttää jalostukseen, kuten käytin Ponkuakin. Lapinporokoirien pevisa (perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma) ei vaadin luustokuvia eikä myöskään silmätarkastusta, joka on Mustille kuitenkin tehty. Kumpikin vanhempi on prcd-PRA:n osalta terveitä, joten pennutkin tulevat olemaan tämän silmäsairauden osalta terveitä.

Nyt vain odotellaan juoksun alkamista ja pidetään peukkuja, että saatais Pujotan kennelin toinen pentue alulle. Mikäli kiinnostuit asiasta, niin ota ihmeessä yhteyttä sähköpostilla pujottalaiset@gmail.com tai soittamalla 040-5424766. Vastaan mielelläni kysymyksiin tai juttelen seku vain porokoirista. :)

Hattivatin S-pennut pentulaatikossa Annukka-kasvattajan kuvaamana

Tuhka näyttelyssä ja terveystarkeissa

Pujotan Iivo eli Tuhka edusti pujottalaisia oikein mallikkaasti Jämijärven ryhmänäyttelyssä 19.3. Tuomarina oli Erja Nummi. Kivan arvostelu oli tämä uusi tuomarituttavuus antanut Tuhkalle.

"Oikeat mittasuhteet. Vielä kevyt ja litteärunkoinen. Oikeat pään linjat. Hyvä ylälinja. Vielä niukka ja kapea eturinta. Sopiva rintakehän pituus. Riittävä raajaluusto. Korkea kinner. Ylöskiinnittynyt häntä. Vapaat liikkeet. Oikea karvapeite. Kaunis käytös." AVO EH2

Arvostelu on oikein Tuhkan näköinen. Minusta Tuhka on oikein komea nuori uros, vaikka onkin vielä kevyt. Ajan kanssa sitä massaa tulee jos on tullakseen.  

Tuhka copy Leena V

Tuhka kävi myös läpivalaistuksessa ennen pääsiäistä. Viralliset tuloksetkin tulivat kennelliitosta. Lonkat olivat B/B, kyynärät 0/0, polvet 0/0 ja selkä näytti kaikilta osin eli nikamien epämuotoisuuden, spondyloosin sekä välimuotoisen lanne-ristinikaman osalta normaalilta ja puhtaalta. Terve koira siis kaikin puolin. Tuhkalta otettiin myös erityiset PennHip-kuvat, jotka lähetetään Yhdysvaltoihin arvosteltavaksi. Mahlan ja Tuhkan blogista löytyy asiasta lisätietoa sekä röntgenkuvat lonkista. Myöhemmin keväällä Tuhka menee myös MH-luonnekuvaukseen. Kiitos Leenalle!

Pääsiäiskisailua

Pitkäperjantai vietettiin tänä vuonna Rovaniemen agilitykisoissa. Vois sano, että mentiin kisaamaan ihan ilman treenausta. Meidän talviharjoitteluolosuhteet ovat aika heikot, joten takana oli vain muutama treenikerta liukkaalla ja lumisella ulkokentällä eikä ollenkaan ratatreeniä. Meillä ei ole mitään suurempia kisatavoitteita, joten ilman paineita mentiin radalle. Pennalla oli ekana ykkösten agi- ja hyppyrata. Agilityrata tuntui oikein hyvältä keinulle asti. Penna sai pienen keinukammon meän ulkotreeneissä ja siitä voin syyttää vain itseäni. Nytpä se kostautui kisoissa, jossa koira meni keinulle, mutta hyppäsi siitä alas. Uusi yritys tuotti puhtaan, mutta hitaan suorituksen. Lopputuloksena oli 5 virhettä keinulta ja 10 sekuntia yliaikaa. Yllätys oli todella suuri, kun lopputuloksissa oltiin kuitenkin kakkosia ja Penna sai ekan ruusukkeensa. :) Hyppyrata ei tuntunutkaan sitten yhtään hyvältä. Penna oli niin hidas, että jouduin sitä oikeasti odottelemaan. Lisäksi tuli yksi kielto ja yksi hyppy kierrettiin. Virheitä siis 10 mutta yliaikaa vain vajaa 3 sekuntia. Epäilen, että  ihanneaika oli väljä, koska koira oli todella perässä vedettävä.

Hipun kans oli myös ohjelmassa yksi hyppy- ja agilityrata. Kakkoset aloittivat hyppyradalla ja mullahan meni pupu pyksyyn jo rataan tutustumisessa. Siinä oli just Hipulle vaikeita kiertoja ja vääntöjä. Yllätykseksi ne kaikki vaikeimmat kohdat meni oikein hyvin, mutta kepeillä tuli sitten joku kummallisuus ja 5 virhettä. Aikahan meillä ei riittänyt mihinkään, mutta radasta jäi oikein hyvä mieli, kun onnistuttiin vaikeissa kohdissa. Agilityradalta napattiin hylkäys, kun yksi hyppy hypättiin edestakaisin. Se kyllä harmitti! Taitaa Hippu jäädä näistä kisahommista eläkkeelle. Tuntuu, että se haukkuu enemmäin kuin ennen ja eteneminen on tämän vuoksi vieläkin hitaampaa. Olen miettinyt, että miksi se haukkuu ja epäillyt jotain kipujakin, mutta mielellään se lähtee radalle ja tekee. Pitää nyt kattella, että paraneeko vauhti kevään ja kesän myötä. 

Pennasta pari Reima Mukkalan ottamaa kuvaa Ounashallissa. Surkeasta valaistuksesta huolimatta oikein kivoja kuvia.

Muuten pääsiäinen meni rennosti ulkoillessa ja kerran ehdittiin jopa hiihtämäänkin. Kyllä kevät on vuodenajoista paras!

Onnentoivotuksia ja terveystarkastuksia

Niin se 14.2. eli ystävänpäivä hurahti ohi ihan huomaamatta ja Legendat täyttivät 2 vuotta. Paljon onnea Eppa, Krisu, Nella, Cahpe ja Tuhka! Kaikista on kasvanut järkeviä ja omistajilleen tärkeitä koiria. Eipä sitä kasvattaja voisi paljoa muuta toivoakaan.

Petronella eli Nella kävi luustokuvissa ja tulokset tulivat helmikuun lopussa. Tulokset olivat oikein mainiot; lonkat A/B, kyynärnivelet 0/0 ja selkä spondyloosin osalta 0 eli puhdas ja välimuotoinen lanneristi-nikama 0 eli normaali. Jee, jee!! Kokonaisuudessaan siis terve tyttö. Kasvattaja kiittää Kirsiä aktiivisuudesta.

Pennan pentusuunnitelmat ovat edenneet sen verran, että laitoin Lappalaiskoirien jalostustoimikunnalle urostiedustelua menemään. Vastaukseksi sain, että Pennan suvussa on riskiä kilpirauhasen vajaatoiminnalle ja minun olisi hyvä testata narttuni sen osalta ennen kuin kommentoivat ehdotuksiani. No, tein työtä käskettyä ja elien otettiin verikoe ja tänään tuli tulokset. Kaikki kilpirauhasarvot olivat ihan normaalit. En kyllä epäillytkään mitään, koska koira ei ole vaikuttanut millään tavalla sairaalta. Onpahan nyt mustaa valkoisella terveestä koirasta. :)

Muuten meillä kevät etenee omalla painollaan. Muutamia aurinkoisia päiviä on ollut, joista todisteena Johannan ottamia kuvia. Tytöt pääsivät ulkoilemaan komean nuorukaisen kanssa suurelle Inarijärvelle muutama viikko sitten. Täsni on virallisesti Poatsu Jäyhä Jököttäjä. Hurjista ilmeistä huolimatta kolmen koplalla oli oikein hauskaa.

Silmätarkkitulos

Ensimmäinen Pujotan kennelin Legenda-pentu on käynyt silmätarkastuksessa. Pujotan Petronellan silmät tarkastettiin viime torstaina terveeksi. Ihanaa ja kiitos Kirsille! Alkavalla viikolla Nella menee myös luustokuviin ja mikäli selässä, kyynärissä tai lonkissa ei ole mitään huomautettavaa, niin Nellalle olisi sulhanen etsinnässä jo kevään juoksuun. Tuntuu ihan hullulta, että Pennan pennut alkavat lisääntyä, vaikka Pennalle itselleenki on pentue suunnitteilla kesäksi. Ymmärrän kyllä Nellan omistajan halun pennuttaa koira nuorena, sillä pentujen jälkeen se olisi tarkoitus steriloida epäsäännöllisten juoksujen ja voimakkaiden valeraskauksien takia.

Nella silmätarkastuksessa esittelemässä kauniita silmiään 

Vertailun vuoksi myös Alaskan Miinasta eli Epasta kuva. On siskosten päissä paljon samaa ilmettä tai ainakin samanlaiset hörökorvat kummallakin. No, mitäpä muuta sitä voi Dumbon tyttäriltä odottaa. :)

Eppa ja pirttiposeerausta pakkaspäivänä